Vuosien tauon jälkeen
onkin aika palata tämän blogin pariin. Useiden erilaisten seikkailujen ja
matkojen jälkeen koin tarpeelliseksi kirjoittaa ylös viimeisimmästä matkastani
Brysseliin. Kenties tulevaisuudessa palaan vielä jo menneisiin reissuihin, joista
parhaiten muistoihin ovat jääneet partiomatkat Sveitsiin ja Englantiin, ja
matkat ystävien kanssa Kreetalle, Saksaan, Puolaan ja Hollantiin.
(Tää blogaus hieman eroaa aikaisemmista ja tulevista, sillä kirjoitan tätä raportointi-ajatuksella. Mielenkiitoista settiä!)
Tällä kertaa kuitenkin
keskityn kertomaan partiomatkasta Brysseliin, jossa osallistuin Suomen
partiolaisten edustajana yhdessä partiotoveri Henrin kanssa World Scout
Organization Movementin järjestämään Diversity and Inclusion Teams and Networks
-seminaariin. Seminaari järjestettiin 22.-25.9.2016 Brysselissä ja meitä
partiolaisia oli yhteensä 40 ympäri Eurooppaa, 26 eri maasta.
Seminaarin teemana oli
partion avoimuus ja moninaisuus. Puhumme usein, että partio on kaikille avoin
harrastus. Todellisuudessa valitettavasti vielä on työstämistä, mutta oli
hienoa nähdä, miten kaikki paikalla olleet todella halusivat tehdä työtä
avoimuuden ja moninaisuuden eteen. Mitä moninaisuus tarkoittaa? Sen
sijaan, että avaisin sanan merkitystä, sain seminaarin aikana nähtäväkseni alla
olevan belgialaisen partiojärjestön tekemän videon, joka kiteyttää kaiken sen,
mitä partiosta ja partion moninaisuudesta on mielestäni sanottavaa. Tähän
meidän on pyrittävä, ja tätä ajatusta kaikki seminaarissa olevat halusivat
viedä eteenpäin. Video on puhuttu ranskaksi, mutta videon alalaidasta saat
lisättyä englanninkielisen teksityksen:
Torstaina saavuimme
toisen suomalaisen partiolaisen, Henrin, kanssa Brysseliin jo aamulla, sillä
olimme valinneet lennon niin, että ennen seminaarin alkua ehtisimme kierrellä
ympäri kaupunkia, joka minulle ainakin oli täysin uusi. Ei käyty
katsomassa pissaavaa poikaa vielä torstaina, mutta sen sijaan vietiin kamat
hostellille ja käveltiin keskustassa suuntaan jos toiseenkin. Käväisimme
ainakin yhdessä kirkossa, pop-up-taidenäyttelyssä, kuninkaallisessa puistossa
ja syömässä mereneläviä.
Illalla tapasimme jo
monia muita seminaariin osallistuvia, mutta monet myös saapuivat vasta myöhään
yöllä hostellille. Ilmoittauduimme perjantain ja lauantain työpajoihin ja
kävimme porukalla syömässä.
Perjantaina aamulla
kokoonnuimme aluksi tutustumaan toisiimme ja käymään läpi tapahtuman
tavoitteita. Ajatuksena oli jakaa ideoita eri maiden välillä, sillä monien
maiden partiolaisilla on jo erittäin hyviä projekteja käynnissä moninaisuuteen
liittyen. Kontaktien luominen ja yhdenvertaisuudesta keskusteleminen ja sen
tietoisuuden lisääminen oman maan partiotoiminnassa oli kaikilla päällimmäisenä
ajatuksena.
Lounaan jälkeen
osallistuin LGBT (Religion and sexual orientation) työpajaan, jossa aluksi
lyhyen keskustelun jälkeen pohdimme omaa ajatusmaailmaamme genderbread person
-tehtävän avulla. Oli mielenkiintoista pohtia, mikä kaikki on vaikuttanut omiin
ajatuksiini uskonnosta. 11 henkilön työpajassa jokaiselle jaettiin oma tarinansa,
johon meidän tuli tutustua. Tarinat oli napattu internetissä henkilöiltä, jotka
kertoivat avoimesti omasta kamppailustaan seksuaalisuuden ja uskonnon kanssa.
Meidän tuli tarkkaan perehtyä juuri oman henkilömme tarinaan ja lopulta kertoa
hänen tarinansa muille, kuin se olisi ollut osa omaa historiaamme. Näin
pääsimme todella asettumaan toisen ihmisen asemaan.
Perjantaina iltapäivästä
meillä oli mahdollisuus osallistua kaupunkikierrokseen Brysselissä. Oppaamme
oli huikea, ja vaikka emme kiertäneet tavallisia nähtävyyksiä, vaan tutustuimme
kaupungin historiaan ja yhteiskuntaan rakennusten ja alueiden kautta, oli
kierros valloittava. Joskin pitkän päivän päätteeksi väsymys oli melkoinen, ja
tietysti vieraan kielen kuunteleminen ja keskittyminen alkoi loppuaikaan olla
vaikeaa. Erityisesti huomiota kiinnittivät monet graffitit ja seinämaalaukset,
joita kaupunki tuntui olevan täynnä.
.
Lauantaina osallistuimme
Henrin kanssa kumpikin kahteen työpajaan. Molemmat osallistuimme aamupäivällä
Religious Diversity -työpajaan, eli uppouduimme keskustelemaan uskonnoista
partiossa. Keskustelu oli erittäin avaavaa, ja pian siirryimmekin ulos
asvalttivärien kera. Jokaisen meistä tuli piirtää oma uskonsa ikoni. Jokin
kuva, mikä parhaiten kertoi siitä, mitä usko juuri hänelle vaikutti. Piirrokset
käytiin myöhemmin yksitellen läpi, ja jokainen sai kertoa omasta uskostaan.
Tätä partion ja uskonnon pitäisi mielestäni olla. Sen sijaan, että työntäisimme
uskonnon kokonaan syrjään partiosta, meidän tulisi ottaa avosylin kaikki
uskonnot vastaan. Meidän seminaariporukastamme löytyi monenlaisia eri uskoja,
mutta kaikki kuuntelivat innolla, mielenkiinnolla ja positiivisella asenteella
muiden ajatuksia. Kaikki olivat tervetulleita, kenenkään ajatukset eivät olleet
huonompia kuin toisen. Sitä on moninaisuus, toisen erilaisten ajatusten
kunnioittaminen. Tässä muutamia piirroksia työpajasta:
Päivän toinen työpaja
koski maahanmuuttajia ja pakolaisia. Teimme monia ajatusharjoituksia, joiden
tarkoituksena oli opettaa, että toisesta henkilöstä et todella voi tietää yhtään
mitään, ellet kysy häneltä suoraan. Päättelemme ihmisestä paljon ainoastaan
ulkoisen olemuksen perusteella. Tässä avattuna muutama harjoitus, jotka sopivat
monelle eri ikäkaudelle:
1. Työpajan vetäjä kaatoi lattialle kasan banaaneja
ja kysyi, mitä nämä ovat. Tämän jälkeen jokainen sai yhden banaanin, ja meidän
tuli tutustua omaan banaaniimme erittäin hyvin. Oppia tuntemaan se, halutessaan
jopa nimetä se ja keksiä jokin yhteinen muisto. Tämän jälkeen banaanit
laitettiin takaisin yhteen kasaan ja hetken kuluttua kaikkien tuli löytää
kasasta takaisin oma banaaninsa. Ennen kuin oli tutustunut yksittäiseen
banaaniin, oli kasa banaaneja vain… no, kasa banaaneja. Tutustumisen jälkeen
kasasta olisi tunnistanut oman banaaninsa jo kaukaa.
2. Toisena harjoituksena
jokainen piirsi paperille mind-mapin itsestään, ja keksi viisi asiaa, jotka
määrittävät itseään. Mikä tekee minusta minut? Kieli, kulttuuri ja kansalaisuus
olivat varmasti monella paperissa, mutta myös partiolaisuus, työt, harrastukset
ja perhe, ystävät vaikuttivat siihen, mikä määrittää sitä, millainen henkilö
olet.
3. Kolmas tehtävä olikin mielenkiintoinen. Jokainen
meistä sai itselleen A4-kokoisen paperin, jonka alareunaan tuli kirjoittaa oma
nimensä. Tämän jälkeen paperi annettiin ympyrässä eteenpäin seuraavalle, ja
työpajan vetäjä esitti kysymyksen. Esimerkiksi: ”Onko henkilöllä lemmikkejä?”
Tämän jälkeen jokaisen tuli vastata kysymykseen siitä henkilöstä, jonka paperia
sattui pitämään käsissään. Vastaus taitettiin paperin taakse ja paperi
ojennettiin jälleen eteenpäin. Kymmenen kysymyksen jälkeen saimme paperimme
takaisin, ja oli hauska lukea, mitä ihmiset minusta ajattelivat vain ulkonäön
perusteella. Työpajan vetäjä kertoi, että partioporukassa harvoin kukaan
harmistui, mutta se on tässä tehtävässä vaarana. Erityisesti nuorempien kanssa
tulee olla valppaana ja valita kysymykset tarkkaan, ettei ole mahdollista, että
joku pahoittaa mielensä toisten vastauksista. Tästä tuli opittua, ettei ketään
todella voi sanoa tuntevansa vain ulkonäön perusteella.
Työpajojen jälkeen oli
aika lähteä syömään ja tutustua viimeisenä iltana yhdessä kaupunkiin.
Sattumalta lauantai-iltana Brysselin keskustassa oli ilmainen ulkoilmakonsertti
monilla eri esiintyjillä. Ihan ei selvinnyt, mikä tapahtuma tai juhla oli
kyseessä, mutta tältä siellä näytti:
Ja pitihän sitten käydä
se pissaava poika JA pissaava tyttö katsomassa:
Sunnuntaina vielä kerran kokoonnuimme yhteen käymään läpi
seminaarin antia ja jakamaan omien maidemme projekteista infoa toisillemme. Oli
aivan huikeaa huomata, mitä kaikkea muissa maissa oli jo tehty!
http://rainbowscouting.at/
Itävaltalainen sivusto LGBT-partiolaisuudesta. Heillä huippuopas, ilmeisesti
tulossa myös englanniksi, josta sen voisi saada helposti käännettyä myös suomeksi.
Myös esimerkiksi värikäs logo on vapaassa käytössä kaikille partiolaisille ja
löytyy heidän sivuiltaan.
http://betterprepared.scouts.org.uk/
Iso-Britannian moninaisuusprojektin huikea ja kattava nettisivusto.
Sunnuntaina ennen lentoa oli vielä roudattava kamat ja itsensä Brysselin keskustan kautta, sillä työkaverin vinkkaama MUST oli jäänyt tekemättä:
Kaiken kaikkiaan matka oli
aivan mahtava kokemus, ja nyt on paljon energiaa viedä moninaisuusasioita
eteenpäin myös Suomessa. Kuullaan taas!
