Suuntaan askeleeni ympäri maailmaa. Blogini ensimmäiset kaksi kohdetta olivat lomareissu Uuteen-Seelantiin vuonna 2012 ja vaihto-opiskelu Iso-Britanniassa vuonna 2013. Ensimmäiset matkat tapahtuivat sattumalta Tolkienin ja hänen tarinoidensa jalanjäljissä, joten blogin nimi on valittu hänen teoksiaan kunnioittaen. Matkata voin myös Suomen sisällä, joten kaikki postaukset ovat mahdollisia. The road goes ever on and on.

Tuesday 26 March 2013

Mikä maa, mikä kuuluvuus?

Ei ole tosiaan tullut kirjoiteltua vähään aikaan. Johtuneepi siitä, ettei Enkkulassa ole kauheasti tapahtunut mitään kovin erikoista. Kolmisen viikkoa kirjoittelin esseitä ja koulutehtäviä ja vietin aikaa opiskelun ohessa muiden kanssa. Sellaista normaalia, mutta kuitenkin omalla tavallaan rentoa ja hauskaa elämää. Kunnes...

Lähdin 15.3. Suomeen viikoksi pedagogisten pääsykokeiden takia. Viikon aikana ehdin käymään lääkiksen Speksi-esityksessä, näkemään kolme kaveria ja perheen. Rentouttavaa! Siitä oikeastaan se loma sitten alkoikin.. Suomi-viikon jälkeen alkoi Enkkulassa Spring break, jonka aloitin reissulla Helsingistä Pariisiin kummitädin kanssa. Vain kolmen yön mittainen matka oli kyllä mukava. Ei tarvinnut stressata, kun pointtina ei ollut nähdä kaikkea kahdessa päivässä. Päätettiin että lauantaina käydään Louvressa ja shoppailemassa ja sunnuntaina suunnattiin Versaillesiin. Noustiin kyllä päiväsaikaan ylös Eiffel-tornin lähellä olevalta metroasemalta, mutta siitä suunnasta torni näytti enemmänkin kasalta rumaa rautaa. Ei kovin mieluinen kokemus.

Niin joo, otin järkkärin mukaan Suomeen ja siitä Pariisiin. Piti kuvata hienoja kuvia. Kunnes tajusin, että a) järkkärin akkua ei löydy mistään, vaikka muistan sen Suomessa laittaneeni laukkuun b) järkkärin muistikortti on edelleen Englannissa kiinni läppärissä. Eli ei sitten hirveästi tullut kuvattua.



Hotellimme sänky





Versaillesin tiluksilla oleva pieni mylly ja maatila. Rakennettu vain ja ainoastaan viihdyttämään palatsissa asuvia - maatilan työntekijätkin taisivat aikoinaan olla palkattuja luomaan idyllistä maalaistunnelmaa. Palatsin porttien ulkopuolellahan tilanne oli täysin toinen.. Täällä tuli tosiaan todettua, miten sisällä omassa satumaailmassaan Versaillesin aatelisväki aikoinaan eli. 


Louvressakaan ei jaksettu olla kovin pitkään, sillä vaikka mentiin aamulla, paikka oli täynnä turisteja ja hengitysilma niin raskas. Kävelimme muutaman kerroksen läpi, kunnes jokainen taulu alkoi näyttää samalta kuin edellinen ja päätimme, että pääteokset Mona Lisa ja Milon Venus olivat ne tärkeimmät. Poistuttiin sitten rakennuksesta.


- Then, on the fourth day, he roped himself a couple of sea turtles, lashed 'em together and made a raft.
- He roped a couple of sea turtles.
- Aye. Sea turtles.
 - What did he use for rope?
- Human hair, from my back.


Meidän piti myös nousta ylös katselemaan riemukaarta, mutta metroasema oli kokonaan suljettu ja poliisit ja metron työntekijät ohjasivat meidät siirtymään suoraan seuraavaan metroon, sillä oli edes turha yrittää nousta katutasolle siltä asemalta. Myöhemmin illalla selvitettiin uutisista, että aukio oli ollut täynnä mielenosoittajia.
Vika illallinen. Ai että oli hyvää.

Mielenkiintoisia persoonia Pariisissa. Ranskalaisilla vaikuttaa aina olevan kauhea kiire, ja palveluintoa ei löydy kovin monesta paikasta. Ilmeisesti hymyilykin on tavatonta, koska eräässä ravintolassa saatiin kummitädin kanssa jälkkärit, koska hymyilin niin kivasti. Kelpaa! : D Tuli tosin pieni kulttuurishokki, kun palasin takaisin Englantiin, ja ravintolassa ainakin neljä eri tarjoilijaa kävi kysymässä, että onko kaikki hyvin ja onko ruoka hyvää ja tarvitsenko jotain.. Mutta pariisilaiset toki olivat erittäin kohteliaitakin, vaikka eleet ja ilmeet eivät sitä aina paljastaneetkaan.
Sacré-Coeur, jonne marssittiin sisälle sopivasti palmusunnuntain messun aikana. Awkward.


Muodin pääkaupunki, ja meikä ei löytänyt kuin 9e maksaneen huivin. Mutta hei, on sekin jotain. Ma-ti yön vietin Birminghamissa ja tuli ostettua Karen Millenin suunnittelema mekko ja korkokengät. Ne menee kuitenkin äidin mukana Suomeen. Ai niin! Äiti ja täti tosiaan saapuivat sitten tänään, tiistaina, Birminghamiin, josta junalla siirryttiin Worcesteriin. Tuleva viikko vaikuttaa ihan mukavalta, vaikka takaraivossa on vielä ajatus siitä, että 8.4. on Film and Literature -kurssin esseepalautus..

Ensi viikolla äiti ja täti sitten häippäsevät takaisin Suomeen ja yhden illan vietän omissa oloissani, kunnes tiistaina aikaisin aamulla suuntaan Brightoniin, jossa on tarkoitus viettää pari yötä. Siitä Southamptoniin ja takaisin Worcesteriin ennen loman loppua.

Kuulemisiin! : )